Otto Meri Markkinatalous on köyhän paras ystävä

Guggenheimin ongelma on sen ulkomaalainen nimi

Uskallan väittää, että Guggenheim olisi rakennettu jo vuosia sitten, jos sen nimi olisi suomalaisten suuhun paremmin sopiva. Guggenheim tuntuu vieraalta ja etäiseltä. Ahneelta ulkomaalaiselta, joka tulee ja vie suomalaisten veronmaksajien rahat taiteen varjolla.

2011 valmistunut Musiikkitalo maksoi yli 160 miljoonaa euroa, eli kutakuinkin yhtä paljon kuin Guggenheimin arvioitu rakentamiskustannus. Musiikkitalo palvelee verraten pientä orkesterimusiikista kiinnostunutta yleisöä. Turisteja siellä ei juuri käy. Herättikö Musiikkitalon rakentaminen yhteisin verovaroin yhtä suurta vastustusta? Ei herättänyt.

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki tukevat vuosittain kulttuuria sadoilla miljoonilla euroilla. Se on välttämätöntä, sillä kulttuuri tarvitsee elääkseen ulkopuolista apua. Guggenheimia pidetään kuitenkin jostain syystä poikkeuksena. Sen pitäisi yksityisenä markkinatoimijana pärjätä omillaan. Mutta miksi? Uskon, että yksi keskeinen syy yllä mainittu suomalaisten suuhun hirveän huonosti sopiva nimi. Kai tätä voisi syrjinnäksikin kutsua.

Suomeen suunnitteilla olevaa museota on verrattu Berliinissä sijainneeseen Guggenheimiin. Berliini on maailman kulttuuripääkaupunki. Siellä on sadoittain vetovoimaisia museoita ja kulttuurikohteita. Berliinin muuri, Brandenburgin portti ja Reichstag. Näiden maailman keskeisimpien tapahtumapaikkojen rinnalla on selvää, että nyttemmin suuriin vaikeuksiin joutuneen Deutsche Bankin konttorin alakerrassa sijainnut museo ei kerännyt suurta yleisöä. Siksi sen lukujen käyttäminen Suomen Guggenheimin vastustamisessa on älyllisesti epärehellistä.

Sibelius-monumentti on Helsingin suosituimpien turistikohteiden joukossa. Päivittäin bussilasteittain ihmisiä kuljetetaan katsomaan tuota kansallissäveltäjämme kunniaksi rakennettua taideteosta. Monumentti sijaitsee keskellä syrjäistä puistoa, jonka ympärillä ei ole mitään palveluita. Siitä huolimatta sadoittain ihmisiä ihastelee sitä joka ikinen päivä. Miksi? Koska Helsingissä ei ole juuri parempaakaan nähtävää.

On selvää, että Guggenheim nousisi Helsingin kulttuuritarjonnassa ykköskastiin. Kiasma ja Ateneum kalpenisivat hyvin markkinoidun ja laadukkaita näyttelyitä järjestävät kansainvälisen toimijan rinnalla. Kiasman rakentaminen nykyiselle sijainnilleen oli aikoinaan virhe. Se jää väistämättä suuren Postitalon ja lasisen Sanomatalon varjoon, mikä vaikuttaa sen vetovoimaisuuteen. Uuden Guggenheimin osalta tällaista ei tarvitse pelätä.

Yllä sanottu ei tarkoita, että Guggenheim tulisi rakentaa ehdoilla millä hyvänsä. Museon ympärillä käyty keskustelu on kuitenkin ollut varsin yksipuolista. Osa museota vastustavista puheenvuoroista on ollut täysin tuulesta temmattuja. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että pääkaupunkimme kulttuuritarjonta saa uutta vetovoimaa. Korhonen voisi toimia tähän vastauksena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Uskallan väittää, että Guggenheim olisi rakennettu jo vuosia sitten, jos sen nimi olisi suomalaisten suuhun paremmin sopiva".

Tämä taitaa olla toistaiseksi heppoisin niistä väitteistä, joilla Guggenheimin vastustusta on yritetty vähätellä. Kyllä ne todelliset syyt löytyvät kohtuuttomista sopimusehdoista, jotka kaatavat kustannukset, kaiken riskin ja taloudellisen vastuun veronmaksajille, harhaanjohtavien myyntiargumenttien ja kyökin kautta harjoitettavien juonittelujen synnyttämästä vastenmielisyydestä, Guggenheimin brändiin kohdistuvasta epäluottamuksesta, joka taas kumpuaa siitä, että Bilbaon jälkeen kaikki sen hankkeet ovat epäonnistuneet, ympäristöön sopimattomasta arkkitehtuurista, nuo hiilenmustat laatikot kun eivät Helsingin paraatipaikkaa kaunista ja lopulta siitä, että nykytaidetta tarjoavia museoita on Helsingin seudulla riittävästi ja uutena vielä tulossa Amos Rex.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Blogisti on asian ytimessä, tuostahan se vastustus johtuu. Jos tekisimme sellaisen sopimuksen että valtio tarjoaa rahoituksen jos Guggenheim muuttaa kansainvälisen brändinsä nimen suomalaiseksi. Jotain sen tyylistä suomalaisuuden ytimestä kumpuavaa kuin "Kiasma" tai "Ateneum".

P.s. Annoin kirjoitukselle suosituksen. Joskus joku teksti vaan on niin umpityperä, että se tarvitsee paljon hyvätahtoista kannustusta.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Kiitos suosituksesta Janne! Mikä tekstissäni oli mielestäsi typerintä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #59

Kaikkein typerintä?
No tämä: "Guggenheimin ongelma on sen ulkomaalainen nimi."

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Amos Rex on kieltämättä paljon parempi nimi kuin Guggenheim.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jaakko, "Kyllä ne todelliset syyt löytyvät kohtuuttomista sopimusehdoista, jotka kaatavat kustannukset, kaiken riskin ja taloudellisen vastuun veronmaksajille, harhaanjohtavien myyntiargumenttien ja kyökin kautta harjoitettavien juonittelujen synnyttämästä vastenmielisyydestä..."

Tuostakin olen samaa mieltä ja vielä ihmettelen myöskin rahoituksen osalta, että kuka pankinjohtaja tekisi sitovan sopimuksen velasta kahdeksikymmeneksi vuodeksi vain 1,5 prosentin korolla?

Hiilenmustat laatikot meren rannalla tuskin ketään ilahduttavat estetiikallaan vaikka nimikin olisi joku muu. Bilbaon huippuarkkitehdin suunnittelema rakennus toki monia kiehtoo, mutta sisältö on taas monien valituksia kautta kuultuna melkoisen mitätöntä ja taideteoksia myöskin on liian vähän. Miksi emme itse osaisi tehdä parempaa?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

kaija, tuosta lainan korosta on toisenlainen tieto linkistä G:n kustannusarviosta.

"Kustannuksina on otettu huomioon 3 % lainakorko, 3,33 % poistot, 0,5 miljoonan tontin vuokra kaupungille ja 0,9 miljoonan ylläpitokustannus."

http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/201...

Korko tuskin voi olla suunnitellun laina-ajan noin matala.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #11

Sirpa, onkohan korko jälkikäteen muutettu, vai missä vika? Itse luin tuon 1,5% muistaakseni Kauppalehdestä. Tarkistan sen vielä uudemman kerran... Terkkuja:)

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

"Sopimusehdoista, jotka kaatavat kustannukset, kaiken riskin ja taloudellisen vastuun veronmaksajille, harhaanjohtavien myyntiargumenttien ja kyökin kautta harjoitettavien juonittelujen synnyttämästä vastenmielisyydestä"

Voitko kertoa mihin nämä väitteet perustuvat vai ovatko nekin tuulesta temmattuja?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Otetaan vain yksi esimerkki. Muita vastaavia löytyy matkan varrelta kosolti. Hesingin Sanomat kirjoirtti: ”Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta 66,4 miljoonaa euroa”. Siis ikään kuin tuollainen summa olisi jo kasassa. Kuitenkin tuosta summasta 35,5 miljoonaa on tukisäätiön ottamaa lainaa, jonka Helsingin kaupunki takaa. Vastuu siis Helsingin kaupungilla. Lisäksi yksityiseksi sanotusta rahoituksesta osa, jonka suuruutta ei paljasteta, on valtio-omisteisten Finnairin ja Finavian rahaa. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki vastaisi myös kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Tukisäätiö ei ole sitoutunut vastaamaan mahdollisista kustannusylityksistä. Ei myöskään kompensoimaan millään tavoin jos perusteeksi eitetyt kävijämäärät alittuvat. Eiköhän tämä noin ensi alkuun riitä osoittamaan, että kaikki riskit ja vastuut on kaadettu Helsingin kaupungin niskoille.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri Vastaus kommenttiin #51

Helsingin Sanomat saa kirjoittaa mitä haluaa, mutta ei laiteta harhaanjohtavaa uutisointia Guggenheimin viaksi. Takauksen idea on se, että vastuu on ensisijaisesti lainanottajalla. Luonnollisesti takaajaa vastaa velasta silloin kun päävelallinen ei kykene sitä suorittamaan. Mutta vasta silloin. Ymmärrän hyvin miksi Finnair ja Finavia haluavat tukea hanketta. Ja kyllä he ovat ihan kirjaimellisesti yksityisiä toimijoita, vaikka valtio omistaakin toisesta reilut puolet ja toisen kokonaan. Julkinen valta on totta kai vahvasti mukana hankkeessa, koska siitä tulisi myös suurin hyötyjä. Riski ja hyödyt kulkevat aina käsikädessä. Sitä ei kai kukaan ole kiistänytkään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #52

"Riski ja hyödyt kulkevat aina käsikädessä".
Riski ja hyödyt eivät kulje käsi kädessä. Ei ole vaikea löytää hankkeita, joissa on tavattoman suuret riskit ja margimnaaliset tai olemattomat hyödyt. Tässä tapauksessa huomiota herättää se, että varmin hyötyjä - Guggenheimin säätiö - on varmistanut sopimuksissa omat hyötynsä ja siirtänyt kaikki riskit Helsingin veronmaksajille. Jos se todella uskoisi tuohon hankkeeseen, se ottaisi riskit omalle kontolleen.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri Vastaus kommenttiin #55

Hyvä kommentti! Mutta mitä tarkoitat sillä että jos Guggenheim projekti onnistuisi suurin hyötyjä olisi säätiö itse? Eikö museon rakennusprojektin onnistuminen ja suuri kävijämäärä hyödyttäisi kuitenkin eniten Helsingin kaupunkia?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #56

Guggenheim -säätiö on se varma tulonsaaja. Hyötyykö mikään muu taho, jää epävarmaksi.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Eiköhän ole hieman kaukaa haettua. Kansaa ärsyttää se, että hanketta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka siitä on luovuttu jo useampaan kertaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

"Kansaa" nyt ärsyttävät kaikki hankkeet, joita populistihyeenat lietsovat inhoamaan. Varsinkin taidehankkeet, olivatpa ne isoja tai pieniä, ovat oikeita idioottimagneetteja.

(Tämä ei ole kannanotto Guggenheimista.)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Esa "Kansaa" nyt ärsyttävät kaikki hankkeet, joita populistihyeenat lietsovat inhoamaan."

Ehkei me "populistihyeenat" olla nyt noin ikävää ansionimeä ansainneet, kuten sinä Esa toteat ilkeästi kommentissasi? Ihminen voi katsoa asiaa myös aivan toisesta näkökulmasta.

Ensimmäisenä on tietysti raha, jonka ainakin minä uskon kaatuvan loppujen lopuksi kuitenkin kansan syliin. Eli rakennuskustannukset eivät pidä, Guggenheim brändinä on jo vanhahtava juttu, joka ei nimellään enää yksistään ketään vedä taiteen pariin?

Lähes koko rakennuksen rahoitus tehdään pankkilainalla, jonka käytännössä veronmaksajat takaavat. Säätiöt ovat toki luvanneet, ettei edes kaiken mennessä pieleen, niin vastuuta ei siirretä kansalle. Entä jos niin ei käy syystä tai toisesta? - Ei sekään olisi ensimmäinen kerta kun niin tehdään.

Pahimmassa tapauksessa meille jää velkainen talo, jonka näyttelyt eivät tuota edes ylläpitokustannuksia ja palkkoja. On paljon muitakin avoimia kysymyksiä ilman, että olisimme taiteenvastustajia ja pahimmanlaatuisia populisteja.

Haluaisimme kuitenkin tässä taloudellisessa tilanteessa toimia vain järjen-ja vastuullisuuden ääntä kuunnellen. Jos meillä on esimerkiksi pakko tinkiä koulutuksesta ja jopa heikompien oppilaiden kouluavustajista, niin mikä pannaan ensitilalle? Valinta on silloin aika helppo,luulisin ainakin.
Guggenheim vai heikompiosaiset lapset, vai otammeko me molemmat? Ja vielä velaksi?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tartun hiukan tähän: "Musiikkitalo palvelee verraten pientä orkesterimusiikista kiinnostunutta yleisöä. Turisteja siellä ei juuri käy."

Minulla on Radion sinfoniaorkesterin kausikortti ja niissä viikottaisissa konserteissa sali on kyllä täynnä kuin Turusen pyssy ja sama juttu kuulemma myös Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa. Musiikkitalossa soi toki muukin kuin orkesterimusiikki. Talon erikokoisissa saleissa käyn mm. kansanmusiikkiopiskelijoiden konserteissa ja varsin vilkasta on niissäkin, vaikka ovat opiskelijoiden tutkintoja tms. Ja tottamaar: verraten pientä yleisöä se palvelee, vaikka talo onkin kovassa käytössä aamusta iltaan, suureen saliin kun mahtuu kerrallaan vain se 1704 kuulijaa. Suomessa yleisöt nyt vain ovat verraten pieniä, oli kyse mistä vaan. Pietarissa lätkämatseja seuraa valtavan paljon suurempi yleisö kuin täällä, mutta ei se paikallismatsien merkitystä kokijoilleen vähennä.
Turistejakin olen Musiikkitalossa muuten nähnyt. Päiväsaikaan ihmetellään opastetuilla kierroksilla arkkitehtuuria ja akustiikkaa, iltajutuissa on ollut usein joukko risteilymatkustajia tai muita ryhmiä. Karita Mattilan Wagner-tulkintaa kokemaan kuulemma lensi kymmeniä ihan varta vasten.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Itse olen myös käynyt useita kertoja musiikkitalossa sekä klassisen että hivenen kevyemmän musiikin konserteissa. Täyttää hyvin paikkansa kulttuuritarjonnassa. Tosin itse aikoinaan ihmettelin kun se rakennettiin Finlandiatalon viereen ja talojen profiilit ovat hyvin saman kaltaiset.

Itseäni tuossa Guggenheimissa ärsyttää suunnattomasti koko konseptin ylimielisyys. Juutalainen säätiö määrittelee mikä on taidetta, omistaa sen ja "vuokraa" sitä törkeään vuosihintaan.

Tämä on businesta. Nimen käytöstä maksetaan pari miljoonaa vuodessa, niillä tehdää taidehankinnat jotka jäävät säätiön omistukseen.

Miksi me ei kehitettäisi olemassaolevien museoiden tarjontaa??

En ole kuullut kertaakaan minkätyyppisiä näyttelyitä mustassa laatikossa tultaisiin esittelemään?

Kristian Westermeyer

Uskomattoman huonosti argumentoitu. Nyt kirjoittaja haluaa jostain syystä että guggenheim pitäisi rakentaa. Hän voi toki itse rahoittaa rakentamisen mutta ei ole missään asemassa vähättelemään niukkaa asennoitumista mitä tulee verorahojen käyttöön. Se että verorahaa ei anneta sataa miljoonaa johonkin taloudellisesti kestämättömään EI OLE SYRJINTÄÄ !

Suomalaiset eivät ole käyttäneet guggenheimin nimeä missään argumenttina yksistään vaan asiaa on aina perusteltu taloudellisella kestämättömyydellä, josta on hyvä esimerkki muut guggenheim museot. Ihan yksioikoisesti tuo nimen ulkomaalaisuus on niin naivin yksinkertainen argumentti että eniten ihmetyttää miten joku ilkeää edes opponoida noin tyhmin väittein.

Jos kerta guggenheimin rakentaminen saisi kiasman ja ateneumin kalpenemaan niin sehän on suorastaan huono juttu edellämainituille. Eihän sellaiseen toimintaan kannata ryhtyä mikä tappaa toisia vastaavia altaan pois. Näin maksettaisiin siis uuden rakentamisesta ja vanhan lopettamisesta. Älytöntä!

Doitsebankin museon alhaisien kävijälukujen dissaaminen todistusaineistona on viimeistään erittäin älyllisesti epärehellistä. Guggenheimin vetovoimasta ei ole suomessa minkään näköisiä todisteita. Miksi siis sellainen todistusaineisto mikä puhuu hanketta vastaan pitää tuomita älyllisesti epärehelliseksi? Sehän nimenomaan todistaa taiteen huonon vetovoiman ja sitä kautta kannattamattomuuden. Tuomitsen täten sinun mielipiteet älyllisesti epärehellisiksi, perusteluna non sequitur -argumentointi.

"Museon ympärillä käyty keskustelu on kuitenkin ollut varsin yksipuolista. Osa museota vastustavista puheenvuoroista on ollut täysin tuulesta temmattuja."

Taloudellinen keskustelu voi olla yksipuolista mutta se on sentään YKSISELITTEISTÄ! Haluaisin myös tietää mitä nämä tuulestatemmatut puheenvuorot ovat. En ole näin löyhää argumentointia nähnyt pitkään aikaan joten toivottavasti jatkat jollain tapaa validein väittämin keskustelua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tietynlaista pyyhkeen kehään heittämistä heti kättelyssä:

"Monumentti [Sibelius] sijaitsee keskellä syrjäistä puistoa, jonka ympärillä ei ole mitään palveluita. Siitä huolimatta sadoittain ihmisiä ihastelee sitä joka ikinen päivä. Miksi? Koska Helsingissä ei ole juuri parempaakaan nähtävää."
Tai sitten Eila Hiltunen on saanut aikaan jotain sellaista, mitä kannattaa käydä katsomassa?

"Kiasma ja Ateneum kalpenisivat hyvin markkinoidun ja laadukkaita näyttelyitä järjestävät kansainvälisen toimijan rinnalla. Kiasman rakentaminen nykyiselle sijainnilleen oli aikoinaan virhe. Se jää väistämättä suuren Postitalon ja lasisen Sanomatalon varjoon, mikä vaikuttaa sen vetovoimaisuuteen."
Emme me itse osaa mitään? Meitä parempien pitää tulla auttamaan meitä kädestä pitäen? Vai kannattaisiko sittenkin järjestää laadukkaampia näyttelyitä Kiasmassa ja Ateneumissa?

Ruotsissa Moderna museet vetää yli 500000 kävijää vuodessa. Malmö mukaanlukien yli 600000. Ilman vau-arkkitehtuuria ja oikeastaan hieman syrjässä, Skeppsholmenilla. (Jos siis Sibelius-monumentti on syrjässä...)

Yksityisellä rahalla pistettiin pystyyn Fotografiska 2010. Nyt sekin vetää suunnilleen 500000 kävijää vuodessa 100 vuotta vanhassa tullirakennuksessa. Ilman laadukkaita näyttelyitä järjestävää kansainvälistä toimijaa...

Käyttäjän VesaMarttiTapaniSoikkeli kuva
Vesa Soikkeli

Johan pomppasi...arvot on aikalailla pielessä, jos terveydenhuollosta pitää leikata mutta snobismia täytyy yhteiskunnan varoin tukea.

Mitä oikeistolaista siinä on?

Käyttäjän teuvomast kuva
Teuvo Mast

No tuskinpa pelkkä nimi siihen vaikuttaa, varmaan suurin tekijä /syy on kukkelimannin rahan kerjuu Suomen valtiolta .
Että tuo hanke ei saa Suomen kansaa siihen lämpenemään terv tepivaari

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Helsingissä on jo kiasma mikä itsessään ei ole mikään menestys, silti sille pitäisi tuoda verorahoin ulkomaalainen kilpailija.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Kiasma on ollut epäonnistunut hanke, jota on vuodesta toiseen ylläpidetty verovaroin. Guggenheim voisi olla tämän rinnalla oikeasti onnistunut taidehanke.

Risto Laine

Ihmetellyt vain sitä, jos se kerran on hyvä Business, niin yksityisrahalla se olisi pystyssä jo.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Juurikin näin.

Kokoomuksessa tuntuu vain olevan vallalla ajattelu "On kiva tehdä businesta muiden rahoilla."

Marko Parkkola

Kokoomuksessa ja koko EU:ssa on keksitty kommunismi uudestaan. Tuotantovälineet omistaa nimellisesti valtio, mutta tuotot kerää yksityinen toimija. Uraa!

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Kuten kirjoituksessa totesin, taide on lähtökohtaisesti huonoa bisnestä. Oli kyse sitten Ateneumista, Kiasmasta tai Guggenheimista. Näistä kolmesta tosin Guggenheim olisi varmasti veronmaksajien kannalta parasta "bisnestä".

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Muistutan vain, että viimeisin arvio, jonka olen Guggenheimin kustannuksista lukenut, on se, että rakentaminen katetaan yksityisellä ja Helsingin kaupungin varoilla. Siihen ei muka mene yhteiskunnan varoja. Mitähän varoja ne Helsingin kaupungilta tulevat ovat?

Se rakentamisesta. Käyttökustannukset ovat noin 1,5 milj. euroa vuodessa. Valtaosa eli se osa, jota ei saada lipputuloilla katettua, katetaan yhteiskunnan tuella. Tätä arviota ei tietenkään voi mistään tarkistaa. Juuri siksi herää kysymys, onko sijoitus Guggenheimiin arvonsa väärti?

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ulkomainen nimi nyt vaan sattuu maksamaan toista milliä / vuosi... haisee korruptiolta kuuden sadan kilometrin päähän.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Musiikkitaloa ja Guggelia ei voi verrata keskenään. Musiikkitalo on suomalainen juttu täysin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Nimestäkö huolimatta, tai siitä johtuen Guggis ei menesty muuallakaan Euroopassa. Miksi se sitten Suomessa saisi suuren suosion ?

Ei jatkoon. Kiitos.

Käyttäjän kristomiettinen kuva
Kristo Miettinen

Tärkein este Guggenheimin rakentamiselle on luottamuksen puute. Jos Helsingin taidepiiriin ja kultturijohtajiin luotettaisiin, niin projekti etenisi vaikka olisi kuinka monta vaikeata kysymystä.

Mutta luottamus petettiin Kiasma-projektilla. Ei pelkästään sillä, että Kiasmasta tuli arkkitehtuurinen pettymys, vaan myös Kiasman taiteellisen linjan myötä. Sen näyttelyt eivät palauta jokapaivaiselle kansalaiselle sitä luottamusta millä projeki alunperin suoritettiin.

Siis jos Kiasmaa ei olisi, niin luottamusta riittäisi Guggenheimille. Mutta kun Kiasma on pettänyt, niin taidepiiriin ja kulttuurijohtajiin ei enään luoteta niin kuin ennen. Guggenheim on Kiasman uhri.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tämä on mielestäni tosi hyvä kirjoitus Guggenheimin taidemuseon puolesta, koska se ei ole populistinen, vaan kylmän viileesti asiat esittävä ja hyvin perustellusti. Onhan Guggenheim vastutus osittain hyvin puhdasta populismia. Saatoin tämän Otto Meren puheenvuoron ansiosta itsekin saada enemmän ymmärrystä Guggenheimin taidemuseota kohtaan.

Tosiasioita ei tosiaan pääse karkuun ja tosiasia on, että suomalainen kulttuurielämä törsää rahaa mielettömiä määriä. Pitää muistaa sekin, että samaan aikaan kun vasemmistopiirit puhuvat globalisaation puolesta, niin samaan aikaan sama vasemistopopulistinen linja tyrmää muutamien miljoonien euron yhteiskunnallisen rahoituksen globalisaatiota matkailun muodossa tukevalle Guggenheimin museohankkeelle.

Nyt olen myös vakuuttuneempi vasemmistopopulistien vastuuttomasta ajattelusta markkinataloutta kohtaan. Ei Suomi voi sulkea rajoja rahan vallalta, mutta voimme yrittää muuttaa markkinataloutta globaalina toimijana valtiotasolla paremmin ihmisten perustarpeisiin vastaavaksi!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kerrankin asiantunteva blogi. Olet aivan asian ytimessä.

Minä vastustin Kiasmaa, Musiikkitaloa ja Oopparataloa. En vastustanut niitä niiden nimien vuoksi. Niitä minä vastustin siksi, että ne veivät rakennettaessa satoja miljoonia veronmaksajien rahoja antamatta mitään takaisin.

Kaikki nuo laitokset vievät rakentamismenojen lisäksi käyttömenoina miljoonia vuodessa ja jälleen minä veronmaksajana maksan niiden käytöstä. Kai niissä joku joskus käykin. Kulttuurieliitti. Olisi kohtuullista, että nuo kävijät maksaisivat edes kiinteistöjen hoito- ja ohjelmakustannukset. Itse en ole koskaan hyötynyt noista laitoksista mitään, vaikka niistä maksan niin kunnallisverona kuin valtionveronakin.

Mutta sitten tuo Guggeheim. Se on ihan eri asia. Sitä minä vastustan sen nimen takia.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Mukavia kuntavaaleja Helsingin Kokoomukselle.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Kiitos! Helsingin Kokoomus tulee kampanjoimaan ahkerasti paremman kaupungin puolesta!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Offtopic mutta milloin Helsingin Kokoomus nimeää tai on nimennyt ensimmäiset ehdokkaat?

Ahh, löysinkin jo. Tulee kyllä mielenkiintoiset vaalit kun Kokoomus kampanjoi sosialisoimalla yhteisiä varoja amerikkalaiselle säätiölle ja vihreät pilkkonmalla kaupunkipuistoa.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Ehkä naurettavin kirjoitus jonka olen täällä lukenut. Mutta Nuori Koomuslainen poikanen on helppo aivopestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niin, juu, hm... Onhan meillä nykyään ihan yleistä käyttää yrityksissä vieraskielisiä nimiä. Ei siinä enää ole mitään ihmeellistä ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Itse en edes ollut huomannut ajatella tuota nimeä blogistin tapaan. Tuskin moni muukaan?

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Osaatko tarkemmin sanoa mikä kirjoituksessani naurattaa? Kuka minut on aivopessyt?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomus taitaa olla pahin sosialistinen puolue, verovaroja kylvetään sinne tänne täysin miettimättä mitä rahalla saadaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Veronmaksajat jaksavat maksaa veroja kotimaisen kulttuurin tukemisesta. Guggis ylittää selkeästi sietokyvyn. Kiasma oli jo vahvasti kipurajoilla.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"jonka ympärillä ei ole mitään palveluita. Siitä huolimatta sadoittain ihmisiä ihastelee sitä joka ikinen päivä."

Colosseumin ympärillä ei sielläkään ole mitään palveluita. Silti ...

Oleellista on merkityssisältö.
Musiikkitalolla on sisältö. Siellä tapahtuu elävää musiikkia, joka on arvo sinänsä.
Mikä on Guggenheimin sisältö, muu kuin rakennus?

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus kuuluu kaatopaikalle.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri

Sibelius-monumentin ja Colosseumin suurin ero on se, että sisäänpääsy Colosseumille maksaa 12 euroa. Se on erinomainen bisnes, toisin kuin Sibelius-monumentti.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Ratkaisevaa on siis pääsymaksun hinta, eli bisnes? Eikä kulttuuriarvo.

Guggenheim olisi sitä arvokkaampi turistikohde, mitä kalliimpi pääsymaksu sinne olisi. Vaikka olisi tyhjää täynnä.

Käyttäjän OttoMeri kuva
Otto Meri Vastaus kommenttiin #53

Ihmiset ovat valmiita maksamaan laadukkaasta kulttuurielämyksestä. Itse näen kulttuurissa myös toisen puolen. Ihmisten hyvinvointia tukevan merkityssisällön. Taitelijat ovat työntekijöitä siinä missä lääkärit, lakimiehet ja autonkuljettajatkin. He ansaitsevat leipänsä taidetta luomalla. Sen takia taide ja talous ovat toisiinsa sidotut.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #54

Tietenkin taiteilijoiden tulee voida ansaita leipänsä omalla työllään, mutta mitä tekemistä sillä on jonkin Guggenheim-pytingin kanssa? Ei se pytinki heitä elätä.

Kaikki kulttuuritoimi luo henkistä hyvinvointia, ja välillisesti myös aineellista hyvinvointia. Siksi, varsinkin taloudellisesti huonoina aikoina pitäisi valtion tukea nykyisiä kulttuurilaitoksia. Esimerkiksi vaikka kirjastolaitosta, jonka käyttö on maksutonta. Sen sijaan määrärahoja leikataan joka taholla: kaupunginteattereilta, -orkestereilta, museoilta ja kirjastoilta. Onko se järkevää?

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

"Suomen valtio ja Helsingin kaupunki tukevat vuosittain kulttuuria sadoilla miljoonilla euroilla. Se on välttämätöntä, sillä kulttuuri tarvitsee elääkseen ulkopuolista apua".
Ei kai se mikään luonnolaki ole. Kulttuurin nimissä tuetaan kaikenlaista toimintaa ja kaikesta siitä ei taatusti veronmaksajien enemmistö olisi halukas maksamaan. Kun karsitaan menoista, joita voidaan pitää tärkeämpinä, pitäisi myös arvioida tarkasti, kaikkien kulttuurin tukemiseen käytettävien menojen kohteiden tarpeellisuutta.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

"Guggenheim tuntuu vieraalta ja etäiseltä. Ahneelta ulkomaalaiselta, joka tulee ja vie suomalaisten veronmaksajien rahat taiteen varjolla."

Tässä Otto iski suoraan asian ytimeen. Guggenheimien USA-juutalaissuku keräsi miljardinsa ryöstämällä kehitysmaiden malmivarat ja käyttämällä orjatyövoimaa kaivoksissaan. Venäjän luonnonvarat he ryöstivät rahoittamalla bolsevikkien vallankumouksen 1917. Tämä museo siis halutaan nyt bolsevismin 100 v juhlan kunniaksi Helsinkiin kun Venäjä ei tuota halua juhlia. Guggenheimin suku liitetään kaikkeen pahuuteen maailmassa.

Suomen pääkaupungissa tarvitaan suomalainen brändi, ilme ja kulttuuri ja sitä me toivomme turistienkin näkevän - emme esittele heille bolsevismin 100 v muistomerkkiä.

Oli törkeätä vetää Musiikkitalo tähän vertailuun - se on täpö täynnä yötä päivää oleva Sibelius-Akatemian oppilaitos, suurkonserttisali, lukuisten pienkonserttien pitopaikka jne ja siellä käy varmasti 4000 henkilöä päivässä. Guggenheimin amerikkalaista styrox-taidetta ei kukaan katsele ilmaiseksikaan. Ei juolahtaisi mieleenikään käydä tuollaisella kaatopaikalla.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Eikö tämä Carl Gustaf Emil Guggenheim ollut joku sotilas ?

Käyttäjän PaavoTertsunen kuva
Paavo Tertsunen

"Sibelius-monumentti on Helsingin suosituimpien turistikohteiden joukossa. Päivittäin bussilasteittain ihmisiä kuljetetaan katsomaan tuota kansallissäveltäjämme kunniaksi rakennettua taideteosta. Monumentti sijaitsee keskellä syrjäistä puistoa, jonka ympärillä ei ole mitään palveluita. Siitä huolimatta sadoittain ihmisiä ihastelee sitä joka ikinen päivä. Miksi? Koska Helsingissä ei ole juuri parempaakaan nähtävää."

Onkohan meillä nyt puhe eri Helsingistä? Vai kuljetko itse siellä täydellisesti laput silmillä? Helsingissä on nimittäin todella paljon nähtävää, ja nimenomaan sellaista nähtävää, jonka rinnalla Guggenheimin kaltainen kallis ketjuroska ei ole mitään.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Minua Guggenheimissä ärsyttää se, että siellä taustalla häärii melkoisen kuuluisia (suomen tasolla) lobbareita, kuten Miltton johtajanaan Kataisen kabinetin Jussi Kekkonen.

Sitten se kävijämäärä, yli puoli miljoonaa vuodessa? Katsomaan siis Guggenheimiä? Guggenheimiä jonka nimestä sitten maksetaan vielä lisenssimaksuja?

Ylipäänsä koko guggiksen puolustelijoiden epä-älyllinen positiivisuus hankkeeseen. Sitten täällä puheenvuorossakin on olevinaan opettajasmiehiä jotka kommentoivat tämän olevan vain katajaisen kansan kulttuurivihaa kun tälläisistä hankkeista ei pidetä.

Ja mitä tulee itse blogiin: Guggenheimin ongelma ei ole sen ulkomaalainen nimi, sillä se nimi on ainoa vetovoimatekijä mahdollisessa uudessa museossa. Ja siitä nimestä maksetaan lisenssimaksuja amerikkaan. Miten se voi olla ongelma?

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Jos itse uskot että siellä käy 45000 ihmistä kpka kuukausi vuodesta toiseen niin olet uskossasi vahva.
Ateneum on vanha suomalaisen taide-elämän ikoni eikä juutalaisen mesenaatin bisnesidea.
Sitäkin enemmän meni pieleen tänne tulleiden puuhamiesten arrogantisti aloitettu pyöritys .
Kirjoituksesi oli varmaan tarkoituksella ärsyttävä ja meni aiheesta ohi mailin tai kaks.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset