Seksi on sopimus
Sopimus voi syntyä usealla tavalla. Yleisimmät tavat ovat sopimuksen syntyminen nimenomaisten tahdonilmaisujen vaihdon seurauksena ja konkludenttinen syntyminen. Nimenomaisiin tahdonilmaisujen vaihtoon perustuva malli on ollut perinteinen tapa mieltää sopimuksen syntyminen. Vuodelta 1929 peräisen olevassa oikeustoimilaissa lähdetään siitä, että sopimus syntyy kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus.
Konkludenttinen sopimus syntyy osapuolten toiminnan seurauksena. Klassinen oppikirjaesimerkki on nousu raitiovaunuun. Nimenomaisia tahdonilmaisuja ei anneta kuljettajan, HSL:n taikka matkustajan toimesta. Siitä huolimatta sopimuksen katsotaan syntyvän kun matkustaja nousee raitiovaunun kyytiin. Matkustajan velvollisuus on maksaa matkalippu ja suoritustaan vastaan tämä saa kyydin haluamaansa paikkaan.
Seksi on sopimus kahden tai useamman henkilön kesken. Tämä on myös voimassa olevan lainsäädäntömme mukainen käsitys asiasta. Seksi tapahtuu kaikkien siihen osallistuvien suostumuksella. Alle 16-vuotias ei oikeusjärjestyksemme mukaan ole kykenevä antamaan suostumustaan seksiin aikuisen kanssa. Tämän vuoksi seksin harrastaminen alle 16-vuotiaan lapsen kanssa on rikoslaissa kiellettyä, mikäli toinen osapuoli on aikuinen.
Tapahtuuko seksi nimenomaisten tahdonilmaisujen vaihdon seurauksena vai konkludenttisesti? Nykyisellään oikea vastaus suurimmassa osassa tapauksia on konkludenttisesti. Harvemmin aloitteen tekijä esittää suullista saati kirjallista tarjousta, johon vastapuoli tarjousta harkittuaan antaa hyväksyvän tai kieltävän vastauksen. Varmasti tällaisiakin tapauksia on, mutta nähdäkseni yleisemmin seksin harrastamiseen ryhdytään konkludenttisesta eri tavoin ilmaistujen eleiden ja yksittäisten sanojen seurauksena. Nimenomaisia tahdonilmaisuja ei ainakaan niiden selkeimmässä muodossaan vaihdeta.
Miten seksi ymmärretään rikoslainsäädännössä? Raiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää seksiin pakottamista joko käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sen käyttämisellä. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka on sukupuolessa henkilön kanssa, joka on ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan tiedottomuuden, sairauksen, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia.
Nykyisen tunnusmerkistön valossa erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa väkivaltaa ei käytetä tai sillä uhkailla, mutta joissa toinen osapuoli joutuu vasten tahtoaan sukupuoliyhteyteen. Esimerkiksi siten, että henkilö ilmaisee olevansa haluton sukupuoliyhteyteen, mutta ei millään tavoin fyysisesti estele sukupuoliyhteyteen ryhtymistä.
Suostumuksen puuttuuseen perustuva raiskauksen tunnusmerkistö tekisi yllä kuvatun kaltaisesta tilanteesta rankaistavan. Tämä toisi mukanaan hankalia näyttökysymyksiä, mutta niitä sisältyykö toki jo nykyisellään raiskausten tutkintaan. Sanoiko toinen osapuoli jossain vaiheessa "ei" ja peruutti tahdonilmaisunsa tai ilmaisiko "ookoo" suostumusta seksiin vai toiseen lasilliseen kylmää Rieslingia? Vaikeita kysymyksiä tuomioistuimessa ratkaistavaksi.
Seksi on jo nykyisellään suostumukseen perustuvaa, mutta rangaistussäännökset eivät ole tältä osin täysin yhteneväiset. Suostumukseen perustuva raiskaus toisi ainakin teoriassa ratkaisun ongelmaan, mutta ei olisi täysin aukoton sekään ja lisäisi varmasti entisestään hankalien näyttökysymysten määrää. Emme saa myöskään tuudittautua siihen, että suostumukseen perustuva raiskaus ratkaisisi kaikkia ongelmia. Se ei edelleenkään poista sitä tosiasiaa, että merkittävä osa raiskauksia tapahtuu väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla.
Eduskunnassa kiertää todellakin tästä asiasta lakialoite. Sinänsä hyvää asiaa, mutta aloite oli aika kevyesti perusteltu eikä siinä tuotu esiin mitään konkreettisia käytännön esimerkkejä siitä, miten näitä seksisopimuksia jatkossa solmitttaisiin. En ole aloitetta toistaiseksi allekirjoittanut. Pitäisi pikkuisen parempaa lakitekstiä tulla, jotta voisi kunnolla edes harkita.
Ilmoita asiaton viesti
Problematiikka on raiskauksissa näytön luotettavuus. Nk. väkivaltaisisssa puskaraiskauksissa näyttö on aina selviö, mutta muutoin on tarkasteltava näyttöä varsin kriittisesti.
Britanniassa sai aiemmin suurta huomiota tapaus, kun Cambridgen yliopistopippaloista tyttö ja poika päätyivät samojen lakanoiden alle. Aamulla tyttö oli sitä mieltä, että hänet oli raiskattu, eivätkä kumpikaan kuitenkaan muistaneet lopulta yön tapahtumista yhtään mitään. Oikeuden päätöksin poika vihdoin lopulta vapautettiin syytteistä näytön puuttuessa.
Vaakakupin toisessa päässä olisi ollut 12 vuoden vankeustuomio.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kyseessä on aina kahden ihmisen välinen tilanne, niin onko mielestäsi parempi tämä nykyinen lainsäädäntö, jossa kyseessä ei enää ole asianomistajarikos vai se entinen, jossa kannetta ei voinut täysi-ikäisten kyseessä ollessa tehdä kuin uhri itse? Nykylainsäädännön puitteissahan voidaan parisuhteen toinen osapuoli tuomita raiskauksesta kolmannen osapuolen kanteen perusteella ilman, että uhriksi luokiteltu itse sitä haluaisi tai ilman, että hän edes tunnustaisi olleensa uhri.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kyseessä on aina tietynlaista toisen osapuolen alistamista sisältävä teko, pidän perusteltuna että raiskaus on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä estää sen, ettei uhri osaa tai kykene hahmottamaan asiaa ei-toivottuna käyttääytymisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysvammaiset uhrit y.m. ovat tietysti asia erikseen, mutta vaikeaksi tuo menee aikuisten välisissä fantasialeikeissä, eritoten kun kyseisen rikoksen tunnusmerkistössä ei enää välttämättä vaadita varsinaista väkivaltaa tai sillä uhkailua. Eikös muuten avioliitossa edelleenkin päde tuo luokittelu asianomistajarikokseksi? Jos näin on, kuten olen ymmärtänyt, niin sekin jo osoittaa, että päätös tehdä siitä yleisen syyttäjän alainen rikos, on ollut tietyllä tavalla empivä. Avioliitonomaisia parisuhteitahan on olemassa ilmankin ”papin aamenta”.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäs saada kirjallisena jotta ei voi muuta väittää jälkikäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla oikeusoppineiden, esimerkiksi Suomen Kuvalehteen näkemyksiään esittäneen Jussi Tapanin näkemys siitä, miten suostumus tai sen puute määritellään yksiselitteisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Vastuukin olisi paikallaan. Eräs liki valmistunut medisiinari tapasi baarissa tutunnäköisen hoitsun. Iltaa sitten jatkettiin naisen kotona ( josta medisiinari itse ei muistanut myöhemmin mitään ) ja seurauksena 9 kk kuluttua oli medisiinarin yllätykseksi kaksosvauvat. Tarina oli lopulta varsin surullinen, mutta tosi.
Ilmoita asiaton viesti
Sen ehdotuksenkin (tarjous) tekeminen on nykytulkinnan mukaan häirintää. Ihan sama kuinka varovasti se tekisi. Tulkintaoikeus on tarjouksen saajalla. Onneksi laki ei siitä vielä tuomitse, mutta media tekee sen aivan armotta.
Ilmoita asiaton viesti