Helsingin harkittava Kuntaliitosta eroamista

Helsingin kaupunki on jäsenenä yhteensä 92 eri yhdistyksessä. Yhdistykset vaihtelevat taimistoviljelijöiden järjestöstä sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistykseen. Yhdistysten jäsenmaksuissakin on suurta vaihtelua. Osa jäsenyyksistä on kaupungille täysin ilmaisia, kun taas Suomen Kuntaliiton jäsenyys maksaa 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Pormestari Vapaavuoren johdolla Helsinki on ottanut vetovastuun suurten kaupunkien C21 -verkostosta. Kaupunkipoliittisessa yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatiossa on nimensä mukaisesti edustettuna maamme 21 suurinta kaupunkia. C21 -verkoston lisäksi Helsinki on mukana joukossa muita suurkaupunkien välisiä yhteistyöverkostoja.

Suomen Kuntaliitto perustettiin 1993 seitsemän kunnallisalan toimijan yhdistettyä voimansa. Suurimmat uuteen Kuntaliittoon liittyneet yhdistykset olivat Suomen Kaupunkiliitto ja Suomen Kunnallisliitto. Tällä hetkellä kaikki Suomen kunnat Kittilää lukuun ottamatta ovat Kuntaliiton jäseniä. Jäseninä ovat siis yhtä lailla 700 asukkaan Luhanka kuin yli 650 000 asukkaan Helsinki. Kuntien ja kaupunkien lisäksi Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot sekä kuntayhtymät ja lukuisat kuntayhtiöt.

Kuntaliiton päätehtävä on tuoda kuntien näkemyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kuntaliitossa työskentelee tätä tehtävää varten lukusia eri alojen asiantuntijoita. Edunvalvonnan lisäksi Kuntaliiton asiantuntijat tarjoavat jäsenilleen neuvontapalveluja. Helsingin näkökulmasta on kuitenkin aiheellista pohtia, onko Kuntaliiton edunvalvonnasta ja jäsenpalveluista kaupungillemme mitään hyötyä?

Ensinnäkin on vaikea nähdä, mikä on se Helsinkiä ja Luhankaa yhdistävä etu, jota Kuntaliitto yhteiskunnallisessa keskustelussa pyrkii edistämään. Suurin osa Suomen kunnista on Helsinkiin verrattuna lilliputteja, jotka kamppailevat aivan erilaisten haasteiden kanssa. Helsingillä on paljon enemmän yhteistä Tukholman kuin Savukosken kanssa.

Toisekseen Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Helsingillä on omasta takaa käytössään valtava määrä eri alojen asiantuntijoita. Kuntaliiton asiantuntija-armeijaan joudutaan turvautumaan vain harvoin ja hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Näin ollen Kuntaliiton toisestakaan päätehtävästä ei ole Helsingille juuri iloa.

Helsingin tulisi ryhtyä edistämään täysin voimin suurten kaupunkien muodostaman virallisen yhteistyöelimen kehittämistä. Helpointen tämä kävisi C21 -verkoston toiminta vakiinnuttamalla. Tältä osin kyse olisi paluusta vanhaan järjestelmään, jossa suuria kuntia edusti Kaupunkiliitto ja pieniä kuntia Maalaiskuntien liitto. Suurten kaupunkien kasvaessa kovaa vauhtia ja pienien kuntien näivettyessä entisestään olisi paljon luontevampaa, että kummallakin ryhmittymällä olisi oma edunvalvontajärjestönsä. Tämä olisi molempien kannalta järkevämpää.

Helsingin kaupungin 2 miljoonan euron vuosittainen jäsenmaksu muodostaa Kuntaliiton tuotoista lähes 10 prosenttia. Helsingillä olisi jäsenmaksurahoille paljon parempiakin käyttökohteita. Kittilä erosi Kuntaliitosta tämän vuoden alussa. Hirveän monessa asiassa tästä Lapin pikkukunnasta ei kannata ottaa mallia, mutta nyt voisi olla sen paikka. Helsingin on syytä käynnistää selvitys Kuntaliitosta eroamisen vaikutuksista.

OttoMeri
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen asianajaja, varatuomari ja oikeustieteen tohtori. Kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu