Otto Meri Markkinatalous on köyhän paras ystävä

Suomalainen rikollisuus laskussa

Tällä viikolla julkaistu Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeuspolitiikan instituution Rikollisuustilanne 2017 -julkaisu tarjoaa tuoretta tietoa suomalaisesta rikollisuudesta. 1970-luvulta alkaen julkaistu katsaus kertoo tarkasti suomalaisen rikollisuuden ominaispiirteistä ja muutoksista vuosikymmenien aikana. Seuraavassa nostan esille eräitä katsauksen keskeisiä havaintoja:

 

1) Vuonna 2017 viranomaisten tietoon tuli 455 923 rikosta. Rikoksista lähes puolet on omaisuusrikoksia. Rattijuopumuksia rikoksista oli noin joka neljäs.

 

2) Liikenteeseen liittyviä rikkomuksia (liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen, ajoneuvorikkomus) kirjattiin 405 998 kappaletta. 

 

3) Vuoteen 2016 verrattuna rikollisuus väheni yhteensä 7 prosenttia. Viime vuonna Suomessa tehtiin siis 34 000 rikosta vähemmän kuin vuonna 2016.

 

4) Seksuaalirikosten kokonaismäärä väheni 2 prosenttia, mutta raiskausten määrä kasvoi 7 prosenttia. Vuosina 2008-2017 raiskausrikosten määrä on kasvanut 25 prosenttia. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 1 245 raiskausta. Tekijöistä 99,1 prosenttia oli miehiä. Tuomioistuinratkaisuihin perustuvan selvityksen mukaan joka neljäs tekijä on ulkomaalainen. Raiskausrikosten selvitysprosentti on laskenut n. 33 prosenttiin.

 

5) Valtaosa seksuaalirikoksista ei tule poliisin tietoon. Kokonaisrikollisuutta mittaavien haastattelututkimusten perusteella raiskausrikosten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana.

 

6) Henkirikosten määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuonna Suomessa tehtiin 73 henkirikosta. Suurin osa tapoista, murhista ja surmista tehdään yksityisasunnoissa.

 

7) Viime vuonna poliisin tietoon tuli 33 535 pahoinpitelyrikosta. Tämä tarkoittaa päiväkohtaisesti lähes 100 pahoinpitelyä. Määrä on hieman toista vuotta alhaisempi.

 

8) Rattijuopumuksia tilastoitiin eniten 1990-luvulla. Rikosten määrä nousi uudelleen 2000-luvulla, mutta päihtyneenä ajaneiden määrä on laskenut tasaisesti viimeinen 10 vuoden aikana.

 

9) Liikennerikkomusten määrä kasvoi 21 prosenttia vuodesta 2016. Liikennerikosten määrän kasvu johtuu pääosin automaattisen nopeusvalvonnan lisääntymisestä. 75 prosenttia liikennerikoksista on nopeusrajoitusten rikkomisia.

 

10) Liikenteessä kuoli 224 ihmistä viime vuonna. Yhtä vähän liikenteessä kuolleita oli 1940-luvulla. 

 

11) Rattijuopumuksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 17 700 kappaletta. Tämä on kolmasosan vähemmän kuin 1990-luvun alussa.

 

12) Huumetapausten määrä rattijuopumuksista on kasvanut selvästi 2000-luvulla.

 

13) Rattijuopumusten osalta suurin ongelmaryhmä on toistuvasti rikoksiin syyllistyvät kuljettajat.

 

14) Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 125 000 varkausrikosta. Rikosten määrä on ollut viime vuosina laskussa. Myymälävarkaudet muodostavat n. kolmanneksen kaikista varkauksista. Kansainvälisesti arvioituna Suomi kuuluu Länsi-Euroopan vähäisen omaisuusrikollisuuden maihin. 

 

15) Petosrikosten ja erityisesti maksuvälinepetosten määrä kasvoi voimakkaasti 2000-luvulla, mutta on kääntynyt laskuun viime vuosina. Maksuvälinepetokset keskittyvät pääkaupunkiseudulle.

 

16) Polkupyörävarkaudet ovat yleisin kotitalouksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuva varkaustyyppi. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen polkupyörävarkaudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun.

 

17) Verorikos on yleisin talousrikos. Verorikosten määrä nousi 11 prosenttia vuodeta 2016.

 

18) Viime vuonna tilastoitiin 27 800 huumausainerikosta, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän.

 

19) 2000-luvulla huumausainetilanteessa oli selviä kasvun tasaantumisen merkkejä, mutta aivan viime vuosina huumausaineiden kokeilijoiden ja käyttäjien määrä on lähtenyt kasvuun.

 

20) Joka neljännessä rikoksessa epäilty on nainen. Naisten osuus rikoksista epäillyistä on lisääntynyt 2000-luvulla.

 

21) Poliisin tietoon tulleista rikoksista n. 13 % tapauksia epäiltynä on ulkomaalainen.

 

22) Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 76 % vuodesta 2008 ja ohittanut maahanmuuttajien tekemien rikosten määrän.

 

23) Ulkomaan kansalaisten tekemistä rikoksista noin puolet on liikennerikoksia. Luku vastaa suomalaisten prosenttiosuutta.

 

24) Maahanmuuttajien rikollisuuden taso ei poikkea tilastollisesti muista Pohjoismaista.

 

Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/239656/Katsauksia_29_Rikollisuustilanne_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tilastot kaunistuu, kun poliisille on turha soittaa, kun eivät ehdi hätiin.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Poliisilla on aikaa ratsata ja jahdata huumeidenkäyttäjiä, festareilla ihmisia ratsataa koirien avulla. Ei mitään tolkkua.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Priorisointikysymys... ihmisten turvallisuus on sivuseikka... esim. täällä on turha soitella rattijuopoista, ei niitä kiinnosta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tekikö Otto Stubbit laskelmissaan?

1) Vuonna 2017 viranomaisten tietoon tuli 455 923 rikosta. Rikoksista lähes puolet on omaisuusrikoksia. Rattijuopumuksia rikoksista oli noin joka neljäs.

Vuonna 2014 rattijuopumuksia oli n. 17 000. 2000-luvulla niiden määrä on vaihdellut 25 000 ja 17 000 välillä.

korjausliike tapahtuu kohdassa 11

11) Rattijuopumuksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 17 700 kappaletta. Tämä on kolmasosan vähemmän kuin 1990-luvun alussa.

Kouluja käymättömänä sallin itselleni pieniä epätarkkuuksia.

Meren titteleillä mm. lakimies odottaisi kuitenkin hieman enemmän tarkkuutta.

Vai olisiko tässä perussyy viime vuosien kelvottomaan lainsäädäntöön?

Yksi lainsäädäntösihteeri ei itse noudata lakeja ja toisella tilastot heittävät häränpyllyä.

Elämä on...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

kohta 3 on silkkaa tilastoharhaa.

Jos käräjä- tai hovioikeus epähuomiossa tuomitsee ammatti- ja taparikollisen ehdottomaan vankeusrangaistukseen, niin sellainen saattaa jopa lopettaa paikalliset rikokset hetkellisesti. Samoin saattaa tapahtua aktiivisen rikollisen menehtyessä äkillisesti.

Lukuna 455 923 rikosta vuonna 2017 on varsin uskottava. Jos sen jakaa n. 7000 poliisilla jää siitä jokaiselle poliisille 65 tutkittavaa juttua vuositasolla.

Mutta...

Rikostutkijoita ei ole edes puolta tuosta 7000 poliisin määrästä. Näin ollen juttujen määrä per poliisi vähintäänkin tuplaantuu, mikä tarkoittaa sitä, etteivät rikokset pääsääntöisesti selviä, ellei rikoksen tekijää kanneta poliisin eteen.

Meri pohjustanee kirjoituksellaan tulevassakin hallituksessa jatkanevan kokoomuksen linjaa, että poliisi saa säästää jatkossakin, kun rikosten määrä vain vähenee...

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Rikollisuus ei varmasti ole vähentynyt.

Poliisin resurssit on loppu ja priorisointi on tätä päivää. Vain ihan pahimpia ehtivät tutkia ja ottaa työn alle

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset