Otto Meri Markkinatalous on köyhän paras ystävä

Helsingin vuoden 2019 talousarvioesitys - neuvotteluissa menokuri höltyi

Helsingin kaupunginhallitus on tänään päässyt sopuun kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Valtuusto tekee asiassa lopullisen päätöksen marraskuun kokouksessaan.

Merkittävimmät panostukset kohdistuvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yksin kasvatuksen ja koulutuksen alalla menot kasvavat ensi vuonna noin 42 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kokonaiskasvu kaupungin tasolla on 2,79 prosenttia, mikä tarkoittaa n. 130 miljoonan euron kasvua. Yhteensä ensi vuoden toimintamenot ovat n. 4,46 miljardia euroa.

Kaupungin investoinnit ovat ensi vuonna ennätyksellisen korkeat eli 774 miljoonaa euroa, josta liikennelaitoksen investoinnit ovat 167 miljoonaa euroa. Kaupungin kasvun kannalta merkityksellisiä investointeja kohdistetaan asuntotuotantoon sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Näillä investoinneilla on mahdollista huolehtia kaupungin kestävästä kasvusta pitkällä aikavälillä. Elinkeinotoiminnan tukeminen myös mahdollistaa myös verotulojen kasvun tulevaisuudessa.

Ensi vuonna Helsinkiin on tarkoitus rakentaa 7 000 uutta asuntoa. Tavoite on optimistinen. Viime vuosina asuntotuotanto on laahannut asetettujen tavoitteiden perässä. Suurin syy on kaupungin itse itselleen asettama vapaarahoitteisen asuntotuotannon 40 prosentin yläraja. Säännellyn asuntotuotannon hidastuminen on johtanut kokonaistavoitteen karkaamiseen. Tulevaisuudessa on kyettävä nostamaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuutta kokonaistuotannosta. HITAS-järjestelmästä tulisi luopua.

Yksittäisistä investoinneista on syytä nostaa esille liikuntapaikkarakentamisen resurssien lisäys. Liikuntapaikkarakentaminen on laahannut pahasti kaupungin kasvun perässä. Uusia liikuntapaikkoja on voitu rakentaa vähänlaisesti. Erityisesti tärkeitä lähiliikuntapaikkoja ei ole voitu toteuttaa riittävästi. Helsingin kaupungin syksyllä käynnistämän liikkumisohjelman tavoitteena on turvata laadukkaat ja toimivat lähiliikuntapaikat. Uusien kaupunginosien valmistuessa on turvattava myös riittävät liikuntatilat.

Verotulot muodostavat merkittävän osan Helsingin tuloista. Ensi vuodelle kunnallisveron tuotoksi ennustetaan 2,67 miljardia euroa, yhteisöveron tuotoksi 0,63 miljardia euroa ja kiinteistöveron tuotoksi 0,28 miljardia euroa. Yhteensä verotulojen odotetaan nousevan ensi vuonna 135 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä on likimain yhtä paljon kuin toimintamenojen kasvu.

Kokonaisuutena ottaen menojen kasvu on pystytty pitämään kurissa, mutta malttia olisi voinut olla enemmän. Taloudellisesti haastavammat ajat ovat väistämättä edessä. Tällöin olisi tärkeää olla etukäteen huolehdittu riittävän puskurin luomisesta.  Uudet menolisäykset muodostuvat helposti menoautomaateiksi, joista on vaikea leikata laskusuhdanteen aikana. Kunnallisverotukseen ei esitetä laskua, vaikka verotulojen kasvu olisi sen mahdollistanut. Tärkeitä investointeja on järkevä tehdä, mutta säästäväisyys on hyve myös kunnallistaloudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset